Kirjat / Kirjoja suomeksi / Suomalainen kaunokirjallisuus

Kauranen Anja, (1987), Pimeää vain meidän silmillemme, 159pp. (TK)

“Kaukalo on katsomon alapuolella”, kuiskaa Lilga ensisanoikseen vastasyntyneelle tyttärelleen. “Luistimet ovat kengät miekkojen päällä, eikä jää allasi tule sulamaan koskaan.”

“Palkintokoroke on suppilo, johon kerran suistuttuasi katoat lopulta kokonaan näkyvistä, ensin itsesi, sitten muiden. Ensimmäinen palkinto on aina sama kuin viimeinen palkinto: kuolema.”

Näin sinetöidään lapsen tie tähtiin, ja hänestä tehdään tuote: Petra Winter, nuori taitoluistelija, tiukaksi trimmattu ja kuuliaiseksi kasvatettu. Pimeää vain meidän silmillemme on kipeän todellinen talviuni huippu-urheilijasta, yksinäisyydestä, jäästä, pakkasesta, suomaisuudesta ja yleisöstä, meistä kaikista.

Löytyy: Seuran kirjasto
Arvostelu
Ääniä: 0
1*   2*   3*   4*   5*  

Lisää kommentti

Ole hyvä ja täytä kaikki tähdellä merkityt kentät. Sähköpostiosoitettasi ei näytetä sivuilla. Vältä isoja kirjaimia - paitsi jos kyseessä on erisnimi tai lauseen alku.

* * * *

Käytä ainoastaan kirjaimia (joko kreikkalaisia tai latinalaisia ja lukuja, mutta ei symboleja tai HTML merkkejä. Jos käytät symboleja, lähettämäsi viesti mitätöidään. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin.

Turvallisuussyistä kopioi kuvan numerot oheiseen kenttään. Jos numerot eivät ole luettavissa tai jos on kulunut 20 minuuttia siitä, kun avasit sivuston Kopioi uudet numerot

Etsi

Kirjasto