Uusimmat kirjat

  • Kirjoja suomeksi
  • Juhani Aho Juha

    Juha

    Juhani Aho, 1994, 184pp.

    Kun Juha ilmestyi 1911, oli Juhani Aholle (1861–1921) jo vakiintunut selkeärajainen kansalliskirjailijan rooli. Romaania edelsi Rautatien lempeä pienoisrealismi, Yksin ja Helsinkiin -kirjojen suorasukainen suhde todellisuuteen, lastujen luonnonlyriikka, Panun myyttiseen menneisyyteen etsiytyvä kansallisromantiikka ja monien kirjojen kansallistunnot. Kaikkea tätä on mukana Juhassa, mutta samalla Aho siinä "murtautuu ulos kuorestaan ja rikkoo sekä tutun roolinsa että vakiintuneen tyylinsä", niin kuin Kai Laitinen sanoo esipuheessaan. Poissa on kaikki herkutteleva viipyily. Kertomus etenee vahvana ja ankarana nykyhetkessä, preesensissä.

    Juha on kolmiodraama, joka näytellään itäisessä Suomessa, kahden maailman rajalla, metsien, vaarojen ja pitkien vesireittien maisemissa. Se kertoo vanhenevan karun korvenraivaajan, hänen nuoren vaimonsa ja rajan takaa tulevan naistenmiehen tarinan, joka päättyy tuhoon. Tarina on klassinen, mutta Aho on siitä rakentanut oman mestariteoksensa. Hän on pystynyt "luomaan tuotantonsa kiinteimmän ja dramaattisimman, niin ihmiskuvauksen, tyylin kuin rakenteen kannalta lujimmin sommitellun romaaninsa". (Kai Laitinen)

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Anja Kauranen Pimeää vain meidän silmillemme

    Pimeää vain meidän silmillemme

    Anja Kauranen, 1987, 159pp.

    “Kaukalo on katsomon alapuolella”, kuiskaa Lilga ensisanoikseen vastasyntyneelle tyttärelleen. “Luistimet ovat kengät miekkojen päällä, eikä jää allasi tule sulamaan koskaan.”

    “Palkintokoroke on suppilo, johon kerran suistuttuasi katoat lopulta kokonaan näkyvistä, ensin itsesi, sitten muiden. Ensimmäinen palkinto on aina sama kuin viimeinen palkinto: kuolema.”

    Näin sinetöidään lapsen tie tähtiin, ja hänestä tehdään tuote: Petra Winter, nuori taitoluistelija, tiukaksi trimmattu ja kuuliaiseksi kasvatettu. Pimeää vain meidän silmillemme on kipeän todellinen talviuni huippu-urheilijasta, yksinäisyydestä, jäästä, pakkasesta, suomaisuudesta ja yleisöstä, meistä kaikista.

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Anja Kauranen Kultasuu

    Kultasuu

    Anja Kauranen, 1985, 111pp.

    "Ja mehän ei oltu mitään keskiverto nahkoja, kompromissi missukoita, Blondi, Saldo, Lepakko ja mä. Hupa suomalaiskökkö asvalttilapsuus, hurjemmin läpikaahattu nuoruus ja täyskreisejä haaveita tyyliin Blondista maailmankuulu filmitähti, Saldosta tunnustettu tiedeämmä, Lepakosta horkkasielu runoilija – ja mä? Mitä Kultasuusta? Tää tautinen kysymys lillu yhteen aikaan joka toisen huulella. Ja mitä enemmän vuodet pakkas krääsää meidän kimmojen päälle ja yhteisöt nakkas kaikensorttista korsettii niskaan, sitä tiukemmin multa aina hinguttiin mitä musta tulee."

    Kultasuu on Anja Kaurasen (myöhemmin Snellman) kolmas romaani vuodelta 1985.

    Kultasuu on stadin slangilla kirjoitettu tekijänsä mielestä varmasti hyvä ja vitsikäs kuvaus kaikkia rajoja rikkovasta nuoresta naisesta.

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Tuomas Kyrö Ilosia aikoja Mielensäpahoittaja

    Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

    Tuomas Kyrö, 2014, 252pp.

    Itse tehty on aina paras. Koti, sarkahousut tai arkku.

    Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -romaani pysyy sysisuomalaisten perusasioiden äärellä. Elämän, kuoleman ja elementtirakentamisen.

    Mielensäpahoittaja kirjoittaa oman muistokirjoituksensa, koska kuka muu hänen elämänsä ja tekonsa tuntee? Hautakivi hankitaan ajoissa, kun halvalla saa. Testamenttiinsa Mielensäpahoittaja kirjaa aineellisen ja henkisen perintönsä, joka ei ole sen pienempi kuin kokonaisen sukupolven kokoinen. Mielensäpahoittaja haluaa itse päättää kuka saa talon, kuka Voortti Eskortin ja kummalle miniälle kumpi emännän koruista. Mutta samalla kun peräseinä lähestyy, vanha mies kurkistaa myös lähtöviivoille, syntymään ja lapsuuteen. Mielensäpahoittaja myöntää jopa tehneensä virheitä elämässään. Laskutavasta riippuen yhden tai kaksi.

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Maiju Lassila Kuolleista herännyt

    Kuolleista herännyt

    Maiju Lassila, 1996, 230pp.

    Maiju Lassilan eli Algot Untolan (1868–1918) alkujaan vuonna 1916 ilmestynyt vallaton romaani rooleista ja rahasta. Johdannon teokseen on kirjoittanut Pertti Karkama.

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Enni Mustonen Taiteilijan vaimo

    Taiteilijan vaimo

    Enni Mustonen, 2018, 429pp.

    Taiteilijaelämää ja muodin huumaa villillä 1920-luvulla. Hurjaan suosioon singahtanut romaanisarja jatkuu!

    Ida Erikssonin tytär Kirsti palaa kotiin ja avioituu äitinsä iloksi kuvanveistäjä Ilmari Aaltosen kanssa. Unelmat uhkaavat kuitenkin paleltua pakkasissa. Niinpä nuoripari palaa seuraavana keväänä etelään, hummailee pitkin Rivieraa Tulenkantajien seurassa ja saapuu Suomeen entistä vahvempana. Menestys odottaa nurkan takana, mutta kuinka käy muotitalon, kun Kirsti on raskaana? Entä onnistuuko Ilmari väistämään Minna Craucherin juonet? Pikku Vienan syntymä hellyttää Idan lopulta paljastamaan totuuden Kirstin isästä. Ankarien aikojen koittaessa Ida ja Kirsti turvautuvat jälleen toisiinsa.

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Kaari Utrio Vaskilintu

    Vaskilintu

    Kaari Utrio, 1992, 793pp.

    Vaskilintu kertoo värikkään tarinan 1000-luvun Euroopasta, jossa uudet maat ja kansat ovat muovautumassa. Romaanin päähenkilö on suomalainen Terhen, joka repäistään kauas synnyinsijoiltaan. Hänestä tulee Venäjällä kuninkaantytär Thorgerd ja Konstantinopolissa vallasnainen nimeltä Theodora. Suomalaisneidolla on ajan myrskyissä turvanaan kauneutensa ja älynsä lisäksi Vanajan tietäjien taikavoima.

    Vaskilintu on loistelias historiallinen kertomus myös kristinuskon ja pakanuuden taistelusta sekä keskiaikaisen elämän vaaroista ja sivistyksen ja barbarian ristiriidoista. Vaskilintu on seikkailu, jonka myötä Euroopan synnyn tarina muuttuu eläväksi, kuohuvaksi historiaksi.

    Vaskilintu on Kaari Utrion kiitetyimpiä ja menestyneimpiä romaaneja, kertomus, johon hän on valanut keskiajan historian syvällisen tuntemuksensa. Pekka Tarkka sanoi Helsingin Sanomien arvostelussaan vuonna 1992 kirjasta muun muassa näin: "Vaskilinnussa on pikkutietoa 1000-luvun historiasta niin paljon, että sitä voisi pitää Utrion väitöskirjana."

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Göran Schildt Alvar Aalto  Mestariteoksia

    Alvar Aalto - Mestariteoksia

    Göran Schildt, 1998, 240pp.

    Tässä kirjassa on kolmekymmentäkolme Aallon tärkeintä työtä, mukaan lukien Villa Mairea, Säynätsalon kaupungintalo, MIT:n Baker-asuntola ja Aalto-maljakko, jotka Aalto-tutkija Göran Schildt on valinnut ja analysoinut yksityiskohtaisesti. 

    Runsaasti värikkäillä valokuvilla, piirustuksilla ja suunnitelmilla havainnollistettu kirja tarkastelee Aallon uraa 1920-luvun uusklassisista teoksista 1940- ja 1950-luvun orgaanisempiin muotoiluihin huonekalu- ja lasisuunnittelusta postuumisti valmistuneisiin rakennuksiin. Teokset Pohjoismaista, Euroopasta ja Yhdysvalloista ovat edustettuina. Kronologinen luettelo Aallon tärkeimmistä teoksista ja hakemisto niiden sijainnista täydentävät kirjan.

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Leena Lehtolainen Maria Kallio  Viattomuuden loppu

    Maria Kallio - Viattomuuden loppu

    Leena Lehtolainen, 2017, 464pp.

    Maria Kallio joutuu selvittämään seksuaalirikollisen surmaa. Onko kyseessä uhrin kosto?

    Viattomuuden loppu on kuohuttava ja vetävä rikosromaani ja tutkielma nuorten miesten seksuaalisuudesta. Voiko hyväksikäytöstä toipua? Onko internetin maailmassa yksityisyyttä?

    Vankilatuomion seksuaalirikoksista kärsinyt nainen surmataan heti hänen vapauduttuaan. Tapaus ohjautuu lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rikosten osastoa johtavan Maria Kallion pöydälle. Marialla on tiimissään kaksi uutta työtoveria, tositelevisiosta tuttu Kristo Pohjola sekä pitkään Englannissa työskennellyt Johanna Al-Sharif. Maria Kallio joutuu kosketuksiin asian kanssa, joka on hänelle teinipojan äitinä tuskallinen ja vastenmielinen. Tilannetta pahentaa se, ettei surmatyö jää ainoaksi.

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Leila Simonen Mustaa samettia

    Mustaa samettia

    Leila Simonen, 1999, 281pp.

    Entinen kauppa- ja teollisuusministeri Thorvald Löfhjelm löytyy helsinkiläisen seksiklubin kellarista kumipuvussa. Kuolleen miehen kädet on lukittu rautoihin. Rikosylikonstaapeli Susanna "Susi" Teräsvuo saa tapauksen tutkittavakseen, sillä on epäselvää, onko kyseessä vahinko vai kylmäverinen surma. Murhaaja voi olla seksityöläinen, entinen rakastajatar tai liikekumppani, jokin politiikasta jäänyt vihamies...

    Vaihtoehtoja on, johtolankoja ei niinkään. Millaista likapyykkiä entiseltä ministeriltä on jäänyt nyt julkisesti pestäväksi?

    Leila Simonen (s. 1951) on suomalainen kirjailija ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on kirjoittanut tietokirjoja sekä viisi rikosylikonstaapeli Susanna "Susi" Teräsvuon tutkimuksia kuvaavaa dekkaria.

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Toni Lahtinen Norsunluukoira Rokka ja maalaispojan matka myrskyn silmään

    Norsunluukoira Rokka ja maalaispojan matka myrskyn silmään

    Toni Lahtinen, 2018, 360pp.

    Team Rokan perustajan värikäs ja koskettava tarina

    Norsunluun salakuljettajien jahtaajana tunnetuksi tulleen Toni Lahtisen omakohtainen kertomus elämästä, jota on lapsesta lähtien ohjannut vahva halu kysyä, kyseenalaistaa ja ottaa kantaa, toisinaan hyvin ehdottomallakin tavalla.

    Pyrkimys oikeudenmukaisuuteen on ollut Toni Lahtisen elämänohje siitäkin huolimatta, että teini-iän myrskyt olivat suistaa herkän nuorukaisen elämän sivuraiteelle. Aikuisuuden kynnyksellä alkoholista tuli lähes jokapäiväinen ystävä. Itsetuhoisten ajatusten lomassa Toni alkoi miettiä, kuinka voisi hyvittää läheisilleen aiheuttamansa vuosien pahan olon. Poliisin työ? Ensimmäinen ajatus sai kelvata. Mutta vain noin vuosikymmenen ajaksi, kun kutsumus eläinten auttamiseen alkoi tuntua yhä väkevämmin. Lapsena Tonilla oli tapana pelastaa hyönteisiä, nyt hän lähti auttamaan koiria eri puolille maailmaa – jokaisella kokemuksella oli paikkansa matkalla Tansaniaan, jossa Toni päätyi Rokka-koiransa kanssa pelastamaan norsuja pahamaineisten rikollisten kynsistä ja törmäsi hengenvaaralliseen korruption maailmaan. Kotimaahan palattuaan maailmanmatkaaja kohtasi uudella tavalla kärjistyneen yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin. Hyväntekijä vai natsi? Arvio norsunluusyndikaatteja käräyttäneestä Suomi-pojasta näytti vaihtelevan kovin paljon. Rohkea työ eläinsuojelun hyväksi palkittiin kuitenkin kutsulla tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle vuonna 2016.

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Matti Salminen Toisinajattelijoiden Suomi

    Toisinajattelijoiden Suomi

    Matti Salminen, 2018, 360pp.

    Kuinka käy yksilön, joka ajattelee toisin kuin vallitseva mielipide haluaisi? Oliko Maiju Lassila pakko tappaa? Kenelle Eetu Salin valmisti tohveleita vankilassa? Miksi Raoul Palmgren kirjoitti V. A. Koskenniemelle hautakirjoituksen tämän vielä eläessä? Mitä Paavo Haavikko sanoi presidentti Mauno Koiviston presidenttikaudesta? Mitä ihmettä Jörn Donner teki sairaalan varastossa?

    Tietokirjailija Matti Salmisen teos kertoo ihmisistä kuten Arvid Järnefelt, Olavi Paavolainen, Hella Wuolijoki, Erno Paasilinna, Yrjö Kallinen, Pentti Haanpää, Paavo Rintala, Pentti Linkola ja Paavo Haavikko. Mukana ovat myös yllättävät nimet Oskari Tokoi, K. J. Ståhlberg ja Urho Kekkonen. Oliko Kekkonen – sadan vuoden ajanjaksolla tarkasteluna – Suomen johtava toisinajattelija?

    Salminen on käyttänyt kirjan lähdeaineistona kunkin henkilön omaa kirjallista aineistoa – muistelmia, proosaa, puheita ja jopa runoja – mahdollisimman autenttisessa muodossa. Toisinajattelijoiden tarinan kautta avautuu toisenlainen Suomi kuin se, joka meille on varmana tietona annettu.

    Matti Salminen on tietokirjailija, yhteiskuntatieteiden maisteri ja toimittaja, joka on työskennellyt ratatöissä, panimossa, tilastotyöntekijänä, toimitussihteerinä, maanviljelijänä, torimyyjänä, kahvila-ravintolayrittäjänä ja freelancerinä. 

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Esko Valtaoja Maailmanloppu peruttu

    Maailmanloppu peruttu

    Esko Valtaoja, 2018, 288pp.

    Esko Valtaojan tuoreet kolumnit yksissä kansissa.

    Esko Valtaoja on viihdyttänyt ja valistanut ilolla ja suurella sydämellä myös lukuisilla kolumneillaan. Hän uskaltaa sanoa asiat suoraan eikä tassuttele keskitiellä siltä varalta, että joku suuttuisi. Tähän kirjaan valituissa kolumneissa Valtaoja käsittelee laajasti yhteiskunnallisia asioita ja tietenkin tiedettä ja tutkimusta.

    ”Kolumnini koettavat ylläpitää ja edistää järkeä, tiedettä ja humanismia. Ja jotta homma ei menisi liian paskantärkeäksi, maustan kaikkea itselleni luontaisilla periaatteilla: näsäviisaalla kaikkitietävyydellä, ärsyttämisen halulla, ihmettelyllä, ylimielisyydellä, rakkaudella maailmaan ja huonolla huumorilla. Ole samaa mieltä, ole eri mieltä, ihastu, raivostu tai haukottele – mutta muista ajatella.”

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Ari Väntänen Andy McCoy Michael Monroe Hanoi Rocks  All Those Wasted Years

    Hanoi Rocks - All Those Wasted Years

    Ari Väntänen, Andy McCoy, Michael Monroe, 2016, 441pp.

    “Siell ei oo mitään flöittistä. Kaikki toihan on tapahtunut. Se on aika uskomaton stoori.” – Andy McCoy, Strada

    Glamkuninkaallisten tarina on vihdoin saatu yksien kansien väliin. Ari Väntäsen, Andy McCoyn ja Michael Monroen Hanoi Rocks ei jätä kiveäkään kääntämättä vaan kertoo kaiken glampunkmessiaiden noususta, uhosta, ulkomaanrundeista, loputtomista bileistä, Razzlen kuolemasta, unelmien murskautumisesta, huumehuuruista ja siitä sammumattomasta liekistä, joka on saanut bändin jäsenet nousemaan tragedioiden tuhkista kerran toisensa jälkeen. Teos keskittyy ennen kaikkea Hanoin myyttisiin vuosiin 1979–1985.

    Raa’alla energiallaan ja suorasukaisella seksuaalisuudellaan hämmentänyt häirikköretkue valloitti Aasiaa ja Eurooppaa silloin, kun muut suomirokkarit vielä pitivät nuorisotalokeikkoja suuren maailman meininkinä, ilotulitti glamestetiikalla aikana, jolloin miehen korvakoru tiesi takuuvarmaa turpakeikkaa nakkikioskijonossa, ja räjäytti kertaheitolla suomalaisen rockin lasiseinät seuraavan sukupolven maailmanvalloittajien tieltä.

    Teos repii auki vanhat haavat ja puskee vereslihalla läpi vuosikymmenten.

    Hanoi Rocks (1979–1985, 2001–2009) on nimi, jota kumartavat musiikkimaailman dinosaurukset Guns N’ Rosesista ja Mötley Crüesta aina Manic Street Preachersiin ja Dave Grohliin – HIMistä, Negativesta ja muista kotoisista sankareista puhumattakaan. Sen vaikutusta suomalaiseen rockiin voisi havainnollistaa vain lanseeraamalla käsitteet “ehr.” ja “jhr.”, aika ennen ja jälkeen Hanoi Rocksin.

    Hanoi Rocks soitti viimeiset keikkansa keväällä 2009, ja kirja julkaistiin niiden yhteydessä 1.4.

    Ari Väntänen on toimittaja ja muusikko, joka toimii Suomen painosmäärältään suurimman musiikkilehden Suen toimituspäällikkönä. Hanoi Rocksin kitaristi Andy McCoy ja laulaja Michael Monroe ovat eläviä legendoja.

    Löytyy: Seuran kirjasto
    Björn Wahlroos Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta

    Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta

    Björn Wahlroos, 2015, 367pp.

    Älä ole pihalla taloudesta! Kriittinen kirja siitä, millaisen talouspolitiikan koekaniineiksi olemme joutuneet.

    Meille tarjotaan huonoja ja toimimattomia ratkaisuja taloudellisten ongelmien voittamiseksi. Veroja halutaan korottaa valtionvelan kasvun hillitsemiseksi – turhaan. Björn Wahlroos käsittelee tuhoisia ajatuksia, joiden nimissä keskeisiä päätöksiä tehdään. Laskun maksavat kuluttajat, veronmaksajat ja tulevat sukupolvet.

    Wahlroosin kriittisessä tarkastelussa on kymmenen suosittua talousajatusta, joita vapaan markkinatalouden arvostelijat kannattavat. Hän nostaa tikun nokkaan keskeisiä taloudellisia ajattelijoita John Maynard Keynesistä ”pop-ekonomisti” Thomas Pikettyyn.

    Alkuteos: The Ten Worst Ideas in Economics. The Economic Consequences of Lord Keynes

    Löytyy: Seuran kirjasto

Etsi

Kirjasto