Seuran säännöt

1. LUKU
PERUSTAMINEN – NIMEÄMINEN – KOTIPAIKKA – TARKOITUS - TOIMINTA

1. Pykälä

Perustetaan Thessalonikissa seura nimeltä "POHJOIS-KREIKAN SUOMI-SEURA", kotipaikkana Thessaloniki. 

2. Pykälä

Seuran tarkoitus on olla puhtaasti kulttuuriluonteinen, henkisesti virkistävä ja sivistävä. Seura on voittoa tavoittelematon ja poliittisesti riippumaton. Seuran tavoitteita ovat vuorovaikutuksen kehittäminen ja henkisen yhteistyön edistäminen. Seuran tarkoituksena on edistää suhteita

a) sen jäsenten ja Pohjois-Kreikan kaupunkien ja kuntien ja naapurialueiden välillä, joissa suomalaisia asuu
b) sen jäsenten ja paikallisten kulttuuri- ja opiskelijayhdistysten välillä
c) sen jäsenten ja muiden kansanryhmien välillä

Tarkoituksena on myös tehdä Suomea ja sen kulttuuria sekä yhteiskunnallisia oloja tunnetuiksi. Lisäksi seuran tarkoituksena on edistää kansojen välistä ystävyyttä, etenkin Suomen ja Kreikan, ja ylläpitää niiden keskeistä rauhanomaista ja tasapainoista kanssakäymistä. Seuran erityistavoitteet sekä tavat ja toiminnat niiden saavuttamiseksi ovat lyhyesti lueteltuina seuraavat:

a) järjestää kaikenlaisia tapahtumia, jotka ovat seuran perustavoitteiden mukaisia
b) järjestää mahdollisesti seminaareja, luentoja, puhetilaisuuksia, konferensseja ja kaikenlaisia sivistäviä tai taiteellis-viihteellisiä projekteja, joko itse tai yhteistyössä Kreikan tai ulkomaisten instanssien kanssa, joilla on samantapaiset tavoitteet
c) kulttuuritapahtumien järjestäminen, kehittävien projektien toteuttaminen ja niihin osallistuminen, kokoontumisien ja tapahtumien järjestäminen (juhlien, festivaalien jne.), painotuotteiden julkaiseminen, näyttelyiden järjestäminen ja yleensäkin kaikenlainen toiminta, joka edesauttaa seuran tavoitteiden toteuttamista
d) suunnitella ja toteuttaa kreikkalaisten tai kansainvälisten instanssien projekteja, tai ottaa osaa niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä osallistua kulttuurien vuorovaikutukseen ja kaikenlaiseen mielipiteiden ja kokemusten vaihtoon seuran tavoitteiden saavuttamiseksi Kreikassa tai ulkomailla
e) kehittää suhteita ja yhteyksiä muihin samantapaisiin seuroihin tai yhdistyksiin
f) ylläpitää suhteita paikalliseen väestöön
g) perustaa toimikuntia ja työryhmiä, jotka auttavat yllämainittujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Jokaisen tavoitteensa saavuttamiseksi, seura voi tehdä yhteistyötä kenen tahansa luonnollisen henkilön tai julkis- tai yksityisoikeuden alaisen juridisen henkilön kanssa. Seura voi myös osallistua kaikin tavoin yrityksiin, huutokauppoihin, seuroihin ja kaikenlaiseen yhteistyöhön yleiskokouksen päätöksellä. 

3. Pykälä

Seura yrittää saavuttaa yllämainitut tavoitteet tiiviissä yhteistyössä jäsentensä kanssa ja

a) kaikenluontoisten ja kaikenkaltaisten kulttuuriseurojen kanssa,
b) paikallishallinnon instanssien kanssa,
c) Kreikan ja Suomen viranomaisten kanssa,
d) samanlaisten tai samantapaisten kreikkalaisten tai ulkomaalaisten seurojen kanssa,
e) kulttuuritoimikuntien kanssa ja kaikin laillisin keinoin, jotka eivät ole näiden sääntöjen vastaisia ja voivat edesauttaa seuran tavoitteiden saavuttamisessa. 

2. LUKU

4. Pykälä

Kaikki, jotka ovat kiinnostuneita seuran tavoitteista, voivat liittyä seuran jäseniksi, olivat he sitten luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Seuran jäseneksi toivovan, jos on kyse luonnollisesta henkilöstä, on oltava täysi-ikäinen, ja hänen on tehtävä kirjallinen anomus, joka osoitetaan seuran johtokunnalle. Hakemuksesta päättää seuran johtokunta joko säännöllisessä tai ylimääräisessä tätä varten kutsutussa kokouksessa. Seuran jäsenet ovat joko varsinaisia tai kunniajäseniä. Varsinaisilla jäsenillä on oikeus osallistua yleiskokoukseen. Heillä on myös oikeus äänestää, valita ja olla ehdokkaana vaaleissa. 

5. Pykälä

Jokainen jäsen maksaa kerran € 30,00 liittymismaksun ja € 20,00 vuosimaksun. Johtokunnalla on oikeus joko nostaa tai laskea liittymis- ja vuosimaksua vain yleiskokouksen päätöksellä, ja ilman että näitä sääntöjä muutetaan. Johtokunta tekee ehdotuksen jäsenten liittymis- ja vuosimaksujen suuruudesta sekä viimeisestä maksupäivästä yleiskokouksessa, jossa niistä myös päätetään. 

6. Pykälä

Jäsen, joka ilman pätevää syytä viivästyy vuosimaksun maksamisessa enemmän kuin kolme kuukautta, erotetaan johtokunnan päätöksellä, joka on sitova. Eronneet tai erotetut jäsenet maksavat liittymismaksunsa uudelleen, jos haluavat liittyä jälleen seuran jäseniksi. 

7. Pykälä

Jokaisella jäsenellä on oikeus erota seurasta siviililainsäädännön 87 pykälän mukaan, suoritettuaan seuran hänelle asettamat velvoitteet. Eroaminen tulee voimaan kirjanpitovuoden lopussa. (Kirjanpitovuotena pidetään kalenterivuotta). 

8. Pykälä

Kaikilla seuran jäsenillä on samat oikeudet, ja he nauttivat samoista eduista, joita seura tarjoaa jäsenilleen. 

9. Pykälä

Jäsenten tulee kukin omien kykyjensä mukaan auttaa seuran toiminnoissa ja sen tavoitteiden saavuttamisessa. Jokaiselle jäsenelle, joka toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti, tai joka estää seuran toimintaa tai sen päätösten toteuttamista, on olemassa alla luetellut seuraukset:

a) Kirjallinen huomautus.
b) Väliaikainen erottaminen korkeintaan yhdeksi vuodeksi.
c) Pysyvä erottaminen.

Yllämainituista rangaistustoimenpiteistä päätetään, kenenkä tahansa jäsenen johtokunnalle tekemästä kirjallisesta ehdotuksesta, ylimääräisessä kokouksessa, kolme neljäsosan (¾) enemmistöllä paikalla olevista jäsenistä. Johtokunta kutsuu koolle ylimääräisen yleiskokouksen viidentoista (15) päivän sisällä ehdotuksen jättämisestä. Päätös voidaan tehdä myös ilman syytteessä olevan jäsenen läsnäoloa. Päätöksestä voidaan valittaa, ja se käsitellään saman käytännön mukaisesti. 

Jokainen jäsen, joka toimii seuran intressien ja tavoitteiden vastaisesti tai niitä vahingoittaen, tai valheellisesti syyttää toista jäsentä, aiheuttaen siten hänen rankaisunsa jollakin yllämainitulla tavalla, erotetaan seurasta yleiskokouksen päätöksellä yhdenkin jäsenen perustellun aloitteen jälkeen. Päätös tehdään yleiskokouksessa avoimella äänestyksellä kolme neljäsosan (¾) enemmistöllä paikalla olevista jäsenistä. Mistä syystä tahansa erotettu jäsen voi liittyä uudelleen jäseneksi vain yleiskokouksen päätöksellä, joka vaatii kaksi kolmasosan (2/3) enemmistön paikalla olevista jäsenistä, avoimessa äänestyksessä. 

Kuka tahansa jäsenistä voi erota seurasta yksinkertaisella anomuksella. 

10. Pykälä

Varsinaisilla jäsenillä on kaikki ne oikeudet ja velvollisuudet jotka laki ja nämä säännöt määräävät. Erityisesti he ovat velvollisia auttamaan seuran tavoitteiden saavuttamisessa ja välttämään kaikenlaista toimintaa, joka on seuran toiminnan ja sen tavoitteiden vastaista. Heillä on myös velvollisuus auttaa johtokuntaa, kun heiltä sitä pyydetään. Kunniajäseniksi voidaan nimetä yleiskokouksessa yhdenkin seuran jäsenen aloitteesta henkilöitä, jotka auttavat seuran tavoitteiden saavuttamisessa, myös ilman sääntöjen 4:ssä pykälässä mainittuja edellytyksiä. Kunniajäsenet voivat osallistua yleiskokouksiin, ilman että heillä on oikeutta äänestää, valita tai olla ehdokkaana, eikä heidän myöskään tarvitse maksaa jäsenmaksua. 

11. Pykälä

Kaikilla niillä varsinaisilla jäsenillä on oikeus valita ja tulla valituksi, jotka ovat täyttäneet velvollisuutensa seuraa kohtaan ennen uuden johtokunnan valitsemispäivää. Jäsenillä, jotka ovat liittyneet seuraan kolmenkymmenen (30) päivän sisällä ennen säännöllistä yleiskokousta uuden johtokunnan valitsemiseksi, ei ole oikeutta valita tai tulla valituksi.

3. LUKU
RAHOITUS

12. Pykälä

Rahoitus:

a) vuosittaiset jäsenmaksut,
b) ylimääräiset maksut,
c) lahjoitukset ja rahoitukset,
d) avustukset,
e) keräykset ja arpajaiset,
f) tulot järjestetyistä kulttuuri- ja taidetapahtumista yleensä ja
g) kaikenlaiset laillisista lähteistä saadut tulot.

4. LUKU
TOIMIELIMET

A. YLEISKOKOUS

13. Pykälä

Yleiskokous on seuran johdon korkein elin ja

a) päättää kaikista asioista, joita ei ole määrätty toisille toimielimille tai kaikista niistä asioista, joista normaalisti päättää joku toinen toimielin, jos kyseisen elimen jäsenten enemmistö sitä pyytää,
b) valitsee joka toinen vuosi johtokunnan jäsenet ja joka vuosi valvovan toimikunnan,
c) päättää jäsenen erottamisesta,
d) päättää seuran budjetin hyväksymisestä,
e) hyväksyy lopettavan johtokunnan toimintakertomuksen
f) päättää vapautetaanko johtokunta tili- ja vastuuvelvollisuudestaan valvovan toimikunnan ehdotuksesta
g) päättää seuran sääntöjen muutoksista ja
h) päättää seuran lakkauttamisesta.

Edelleen se seuraa ja valvoo seuran johdon muita toimielimiä, ja sillä on oikeus milloin tahansa lakkauttaa niiden toiminta vakavien syiden vaatiessa, ja ilman muuta silloin, kun ne laiminlyövät velvollisuutensa tai ovat kykenemättömiä hoitamaan seuran asioita oikein. 

14. Pykälä

Yleiskokous koostuu seuran maksaneista jäsenistä. Se kokoontuu säännöllisesti kerran vuodessa helmikuun ensimmäisellä puoliskolla. Kokouksessa valitaan valvovan toimikunnan jäsenet ja päätetään johtokunnan tili- ja vastuuvelvollisuuden vapautuksesta. Ylimääräinen yleiskokous voidaan kutsua koolle niin usein kuin johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, tai jos valvova toimikunta sitä vaatii, tai jos ainakin yksi neljäsosa (¼) maksaneista jäsenistä on anonut sitä johtokunnalta kirjallisesti. Anomuksesta pitää ehdottomasti käydä selville käsiteltävät asiat. Johtokunta on velvollinen päättämään ylimääräisen yleiskokouksen päivämäärästä 4 päivän sisällä anomuksen jättämisestä, ja kokous on pidettävä 15 päivän sisällä anomuksen jättämisestä. Jos johtokunta viivästelee ylimääräisen yleiskokouksen päivämäärän päättämisessä, yksi neljäsosa (¼) jäsenistä tai valvova toimikunta voi sen päättää ja kutsua koolle ylimääräisen yleiskokouksen. Sekä kokouskutsusta että anomuksesta on käytävä ilmi kokouksessa käsiteltävät asiat. Ylimääräinen yleiskokous pidetään riippumatta läsnäolijoiden määrästä, ja seuran kaikki varsinaiset jäsenet voivat siihen osallistua. Johtokunnan erotessa, tai sen puuttuessa, on vähintään viidellä (5) seuran jäsenellä oikeus kutsua koolle ylimääräinen yleiskokous, jotta valittaisiin uusi johtokunta. Jos johtokunta eroaa, on se velvollinen kutsumaan koolle ylimääräisen yleiskokouksen. Artikkeli 25 määrittelee ne tapaukset, jolloin ylimääräinen yleiskokous kutsutaan koolle.

15. Pykälä

Yleiskokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja ja yksi johtokunnan jäsenistä ja ilmoitus siitä on tehtävä ainakin 15 päivää ennen kokouksen pitämistä. Ilmoituksesta pitää ehdottomasti käydä ilmi päiväjärjestyksessä käsiteltävät asiat, sekä kokouspaikka että tarkka kokouspäivämäärä. Päiväjärjestyksessä käsiteltävät asiat on määrätty edellisessä kokouksessa ja niihin liitetään mahdolliset ylimääräiset ilmitulleet asiat. Seuran jäsenten aloitteet käsiteltävistä asioista pitää luovuttaa ennen edellisen kalenterivuoden loppua. Kokouskutsusta käy ilmi seuran jäsenten lukumäärä ja lista ei maksaneista jäsenistä.

16. Pykälä

Yleiskokous on päätösvaltainen yksi kolmasosan (1/3) maksaneista jäsenistä ollessa läsnä. Jos tarvittavaa määrää jäseniä ei ole paikalla ensimmäisellä kerralla, kokous kutsutaan uudelleen koolle 7 päivän kuluttua samaan aikaan ja samassa paikassa. Tässä tapauksessa kokous on päätösvaltainen riippumatta läsnä olleiden maksaneiden jäsenten määrästä. Yleiskokouksen päätöksiin tarvitaan läsnä olleiden jäsenten ehdoton äänten enemmistö, paitsi tapauksissa, joissa vaaditaan joko lain tai sääntöjen määräämä muunlainen äänten enemmistö. Sääntöjen muutoksiin vaaditaan 50% maksaneiden jäsenten läsnäolo ja heidän kolme neljäsosan (¾) äänten enemmistö. Sama koskee päätettäessä seuran lakkauttamisesta. Päätökset tehdään avoimella äänestyksellä. Salaisella äänestyksellä voidaan päättää mistä tahansa asiasta, jos yleiskokous itse niin päättää.

17. Pykälä

Joka yleiskokouksen alussa valitaan puheenjohtaja, joka johtaa kokousta, sekä sihteeri, joka on velvollinen pitämään yksityiskohtaista pöytäkirjaa kokouksen kulusta. Kokouksen puheenjohtaja ei voi olla johtokunnan jäsen.

JOHTOKUNTA

18. Pykälä

Seuraa johtaa viisijäseninen johtokunta, joka valitaan kerran kahdessa vuodessa yleiskokouksessa seuran maksaneista jäsenistä, nimettynä kukin omaan tehtäväänsä. Samalla valitaan myös johtokunnan varajäsen. Johtokunnan jäseniä ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja yksi jäsen. Yleiskokous, sekä sääntömääräinen että ylimääräinen, voi asettaa seuran jäseniä, yllämainittujen henkilöitten lisäksi, vastaamaan määrätyistä tehtävistä. Nämä jäsenet ovat yhteisvastuussa, heille määrätyistä asioista, johtokunnan kanssa. Uusi johtokunta kutsuu viidentoista (15) päivän sisällä sen valinnasta koolle lopettavan johtokunnan luovuttamaan sille seuran johdon ja sen asiakirjat ja paperit luovutusasiakirjan mukaisesti, minkä allekirjoittavat molemmat johtokunnat sekä vasta valitun valvovan toimikunnan jäsenet.

19. Pykälä

Johtokunta kokoontuu säännöllisesti ainakin kolme (3) kertaa vuodessa ja sen kutsuu koolle puheenjohtaja tai kolme sen jäsenistä vähintään kaksikymmentäneljä (24) tuntia aikaisemmin mainitsemalla paikan, ajan ja päiväjärjestyksen aiheet. Johtokunta on päätösvaltainen kun kolme (3) sen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Johtokunta on velvollinen esittämään säännöllisessä yleiskokouksessa edellisen vuoden toimintakertomuksen ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelman, mitkä joko hyväksytään tai muokataan yleiskokouksessa. Toimintasuunnitelman toteuttamisesta vastaa joko uusi tai jatkava johtokunta. Johtokunnan kokoukset ovat avoimia kaikille seuran jäsenille, ellei johtokunta toisin päätä. Seuran muilla jäsenillä ei ole oikeutta äänestää kokouksessa, paitsi jos johtokunta antaa äänioikeuden seuran toimikuntien jäsenille, päätettäessä kyseistä toimikuntaa koskevista asioista. Johtokunnan jäsen, joka on poissa kolmesta (3) peräkkäisestä kokouksesta tai yhteensä viidestä (5) toimikautensa kokouksesta, katsotaan eronneen ja hänen paikkansa täyttää varajäsen, paitsi jos kyseessä on puheenjohtaja. Johtokunnan jäsen voi erota jättämällä kirjallisen anomuksen johtokunnalle. Seuran puheenjohtajan erotessa kutsutaan koolle ylimääräinen yleiskokous.

20. Pykälä

Johtokunnan puheenjohtaja johtaa seuran toimintaa yleiskokouksen, johtokunnan ja seuran sääntöjen mukaisesti. Hän edustaa seuraa kaikkien kreikkalaisten tai ulkomaalaisten viranomaisten, sekä minkä tahansa tuomioistuimen että luonnollisen tai juridisen henkilön edessä. Hän johtaa johtokunnan kokouksia, allekirjoittaa muiden läsnä olevien jäsenten kanssa kokouksien pöytäkirjat, huolehtii sääntöjen täsmällisestä noudattamisesta ja yleiskokouksen päätöksien toteuttamisesta. Hän allekirjoittaa seuran jokaisen asiakirjan yhdessä toisen jäsenen kanssa ja hänellä on hallussaan seuran leima. Puheenjohtajan poissa ollessa, hänen paikkansa täyttää varapuheenjohtaja ja hänenkin poissa ollessaan heti seuraava vuorossa oleva johtokunnan jäsen, paitsi sihteeri ja rahastonhoitaja.

21. Pykälä

Sihteeri huolehtii jäsenanomuksista ja rekisteröi uudet jäsenet. Hän pitää pöytäkirjaa johtokunnan kokouksista, säilyttää kaikki asiakirjat, allekirjoittaa puheenjohtajan kanssa seuran joka asiakirjan, hoitaa arkistoa, laillisia asiakirjoja ja jäsenrekisteriä. Sihteerin poissa ollessa hänen paikkansa täyttää nuorin läsnä oleva johtokunnan jäsen.

22. Pykälä

Rahastonhoitaja hoitaa kassaa ja on velvollinen tallettamaan rahasummat, jotka ylittävät 500 euron summan, pankkiin, jonka seuran yleiskokous on valinnut. Rahastonhoitajalla, johtokunnan puheenjohtajalla sekä varapuheenjohtajalla on käyttö-oikeus pankkitiliin, joka on seuran nimissä.

Rahastonhoitaja hoitaa maksut niiden maksumääräysten mukaan, jotka puheenjohtaja ja sihteeri ovat allekirjoittaneet sääntöjen 21. pykälän mukaisesti. Huolehtii henkilökohtaisesti jäsenmaksujen perimisestä ja allekirjoittaa kaikki kuitit vastaanottamistaan rahasummista. Hän hoitaa tarpeellista kirjanpitoa, on henkilökohtaisesti vastuussa siitä ja seuran rahoista sekä sen muusta omaisuudesta. Johtokunnan jokaisessa säännöllisessä kokouksessa hänen tulee selvittää tarvittava kirjanpito rahanvaihdosta siltä ajalta, jota ei vielä ole tarkastettu. Hän luovuttaa kirjanpidon valvovalle toimikunnalle 15. tammikuuta mennessä vuositarkastusta varten. Valvova toimikunta palauttaa kirjanpidon rahastonhoitajalle saman vuoden 25. tammikuuta mennessä.

VALVOVA TOIMIKUNTA

23. Pykälä

Valvovan toimikunnan tehtävänä on seurata ja valvoa johtokunnan taloudenhoitoa. Valvova toimikunta koostuu kahdesta jäsenestä ja varajäsenestä, jotka valitaan joka vuosi säännöllisessä yleiskokouksessa. Lopettavan johtokunnan annettua toimintakertomuksensa, valvova toimikunta esittelee yleiskokoukselle kirjelmän, joka sisältää kaikki sen tekemät havainnot tekemästään tarkastuksesta. Tämä kirjelmä liitetään yleiskokouksen kokouspöytäkirjaan. Valvovalla toimikunnalla on oikeus tarkastaa seuran kirjanpito joka kuun lopussa. Valvova toimikunta arkistoi kaikki päätökset tehdyistä tarkastuksista sekä yleiskokoukselle esittelemänsä kirjelmät. Valvovan toimikunnan jäsenet eivät voi olla johtokunnan jäseniä. Muita toimikuntia voivat perustaa sekä yleiskokous että johtokunta. Ainoastaan yleiskokous voi perustaa sellaisia toimikuntia, jotka koskevat vakavia taloudellisia asioita. Johtokunnalla on oikeus valvoa toisten toimikuntien toimintaa.

24. Pykälä

Toimielimet lakkautetaan (Johtokunta, valvova toimikunta) tai yksittäiset jäsenet erotetaan

a) jos he vakavasti laiminlyövät sääntöjen ja lain määräämät tehtävänsä, mitä tulee seuran asioiden oikeaan hallintoon, sen päämäärien edistämiseen ja sen intressien ja omaisuuden suojelemiseen,
b) jos on todisteita siitä, että he eivät pysty täyttämään tehtäväänsä,
c) jos he epäsuorasti yrittävät muuttaa seuran tarkoitusta tai yrittävät sotkea sitä muunlaiseen toimintaan, joka eroaa sen tarkoituksesta,
d) jos he jatkuvasti rikkovat sääntöjä ja lakia
e) yleiskokouksen mielestä vakavien syitten perusteella.

Toimielinten lakkauttamisesta ja yksittäisten jäsenten erottamisesta, ja siitä, onko siihen syytä, päätetään ylimääräisessä yleiskokouksessa, jonka kutsuu koolle johtokunta, tai sen kieltäytyessä valvova toimikunta. Yleiskokous kutsutaan koolle myös, jos sitä anovat kirjallisesti ainakin yksi neljäsosa (¼) maksaneista jäsenistä. Anomuksesta pitää käydä ilmi sekä syy että perusteet sille miksi halutaan jonkun toimielimen lakkauttamista. Jos sekä johtokunta että valvova toimikunta kieltäytyvät kutsumassa koolle yleiskokousta, se kutsutaan koolle yksi neljäsosan (¼) jäsenten enemmistön päätöksellä, jotka allekirjoittavat anomuksen. Yleiskokous on päätösvaltainen päättäessään jonkun toimielimen lakkauttamisesta, jos ainakin puolet (½) sen maksaneista jäsenistä on läsnä, ja päätös tehdään äänten enemmistöllä.

5. LUKU
SÄÄNTÖJEN MUUTOKSET - SEURAN LAKKAUTTAMINEN - SELVITYSTILA

25. Pykälä

Sääntöjen muutoksista ja seuran lakkauttamisesta päättää yleiskokous, jossa läsnäolijoiden määrän tulee olla puolet (½) maksaneista jäsenistä, ja päätös tehdään kolme neljäsosan (¾) läsnäolijoiden äänten enemmistöllä ja siviililainsäädännön 99 pykälän mukaan. Seura lakkautetaan tapauksissa, jotka on määrätty siviililainsäädännön 105:ssä pykälässä tai yleiskokouksen päätöksestä, joka tehdään edellisessä kappaleessa määrättyjen sääntöjen mukaisesti. Seuran lakkauttamista seuraa selvitystila. Yleiskokous määrää seuran kaksi jäsentä selvittäjiksi. Selvitystilan jälkeen, seuran omaisuus lahjoitetaan jollekin toiselle seuralle, jolla on samantapainen tarkoitus tai jollekin hyväntekeväisyyslaitokselle, josta päätetään yleiskokouksessa.

6. LUKU
LEIMA

26. Pykälä

Seuran leima on pyöreä. Sen keskellä on seuran nimi "POHJOIS-KREIKAN SUOMI-SEURA" isoilla kirjaimilla kirjoitettuna sekä suomeksi että kreikaksi. Leiman keskellä on kuva Suomen kartasta.

27. Pykälä

Nämä säännöt koostuvat kahdestakymmenestä seitsemästä (27) pykälästä ja hyväksyttiin tänään 1. huhtikuuta 2001 perustavien jäsenten yleiskokouksessa.

Liity jäseneksi!

Liity Pohjois-Kreikan Suomi-Seuran jäseneksi!
Lue seuran säännöt täältä tai lataa ne täältä
Lataa jäsenhakemus ja lähetä se meille sähköpostilla seura@suomi-seura.gr