Suomeksi
Suomalaisesta tervaleppäpöheiköstä kreikkalaiseen oliivimetsään, Raumalta ison mutkan kautta länsikreikkalaiseen Agrínion kaupunkiin kävi tieni. Peippojen viserrys vaihtui kaskaiden surinaan, talitintit tulikärpäsiin.
Tässä kuvauksessa emme keskity matkantekoon vaan itse määränpäähän, josta tuli kotini kahdenkymmenen vuoden ajaksi. Vien lukijan matkalle siihen Kreikkaan, josta lomakohteissa saa vain aavistuksen. Kerron, mikä sai silmäni pyöristymään hämmästyksestä, mikä taas ihastuksesta ja miten suomalaisena naisena sopeuduin tiiviiseen kreikkalaiseen sukuun.
Auringon kyllästämät valokuvat siirtävät lukijan viimeistään oliivipuiden siimekseen.
Tervetuloa matkalle mukaan!
Kirjan jatko osa Takaisin koivun katveeseen löytyy myös kirjastostamme.
KIRJA-ARVOSTELU
Venttiili - Pohjois-Kreikan Suomi-Seuran tiedote, syksy 2015
Saadessani mahdollisuuden lukea Lenita Lehdon kirjoittaman ‘Suomityttö oliivimetsässä” –kirjan, jo otsikko herätti minussa, toisessa Kreikan suomalaisessa, kiinnostusta. Siten aloitin tutustumismatkan suomitytön, Lenitan, Katri-Helenan iskelmän “puuskaroskan”, kokemuksiin Agrinion kaupungissa Länsi-Kreikassa.
Kirja koostuu useista kokonaisuuksista ja kaikki kreikkalaisen elämän yksityiskohdat tulevat lukijalle tutuiksi kirjoittajan tarkkojen huumorinhöystämien huomioiden myötä.
Ensimmäiset kokemukset tulevasta kotimaastaan Lenita saa matkaoppaana saarilla ja tutustuttuaan tulevaan puolisoonsa, tie johtaa Agrinioon. Siellä kirjailija tutustuu kreikkalaiseen perheeseen ja uuteen ympäristöön ja kreikkalaiseen tapakulttuuriin.
Heti alussa tulee selväksi, että kirjailija haluaa tarkkailla kreikkalaisuutta ja ottaa vastaan uudet kokemuksensa avoimesti, huumorilla ja ilman turhaa kritisointia vierasta kulttuuria kohtaan.
Hauska yksityiskohta on naimisiinmenon jälkeen ja yhteisin talouden perustamisen yhteydessä hankittu, melkein pakollinen Kreikassa, ihmeellinen painekattila. Ruoanvalmistuksen tärkeä osa kreikkalaisessa perheessä tulee ilmi kirjan useiden yksityiskohtaisten ruokaohjeiden ja niksien kautta. Lenitasta on tullut täydellinen kreikkalainen kotikokki.
Tekstiä on miellyttävää lukea rivien välistä pilkistävän positiivisuuden takia. Siitä on kirjoittajalla ollut varmaan apua suhtautumisessa kirjassa kerrottujen yllättävienkin ja suomalaiselle vieraiden kreikkalaisten uskomusten ja taikauskon suhteen.
Eräs kirjan kohokohdista on viikon kestävä oliivinkeräysretki vuorelle ja kuvaus oliivien tuotantoprosessista. Retkeen ehkä viittaa myös kirjan otsikko. Oliiveihin liittyy paljon symboliikkaa ja oliivipuita näkee kaikkialla Kreikassa, oliiveilla ja oliiviöljyllä on tärkeä osa kreikkalaisten elämässä sekä tulon- että ravinnonlähteenä.
Luonto on tärkeä kirjoittajalle, ja hän kokee sekä Suomen että Kreikan ympäristöä ja luontoa, tarkkailemalla. Jo heti Agrinioon saapuessaan Lenita näkee Klisuran rotkon, joka on vaikuttava elämys tasaiseen metsämaisemaan tottuneelle suomalaiselle. Kasvit ja linnut, kukat ja sitruspuitten aromit täyttävät kirjan sivut. Lopussa lukija saa kokea kirjailijan elävästi kertoman jännittävän rantaretken, jonka aikana erikoiset eläimet kai maisemat astuvat eteemme ja lukija tuntee olevansa mukana autossa kivisellä ja kuoppaisella tiellä kohti uimarantaa.
Henkilökuvista vaikuttavimmaksi muodostuu “papus”, Lenitan appi. “Papus“ on elänyt kovan elämän köyhyydessä vuorilla, äidin kuoleman ja saksalaisten miehityksen ja lopulta Kreikan sisällissodan. Vaikka terveyskin on huonontunut, hän on aina valmis sanalaskuun.
Tärkeä osa kokonaisuutta ovat useat värivalokuvat kirjailijan tärkeimmistä elämänvaiheista ja perheestä, jotka rikastuttavat tekstiä visuaalisesti. Ihmisistä ja maisemasta tulee lukijalle tuttuja. Valokuvien ääressä viipyy mielellään pitempäänkin.
Lukijalle jää lämmöllä kirjoitetusta kirjasta onnellinen jälkimaku. Oliivimetsän ja sitruspuiden tuoksu ja lintujen laulu ympäröivät lukijaa vielä pitkään lukemisen jälkeen.
Kirjan lopussa Lenita kertoo muuttavansa perheineen Suomeen. “Puuskaroskan” matka jatkuu taas, mutta tällä kerralla vanhaan kotimaahan.
Toivotankin Lenitalle ja hänen perheelleen onnea uudessa kotipaikassa.
Kirsikka Soustiel
Βρίσκεται στην Δεν διατίθεται για δανεισμό
